Ostin jääkaappiin pussillisen porkkanoita ja päätin puputtaa niitä menemään ainakin yhden joka päivä. Se päätös on paljon helpompi pitää kuin pöydän siivoaminen. Siinä asiassa täytyisi varmaan ruoskan viuhua selän takana, että tulisi joka päivä tehtyä. Eilen illallakin. Katsoin, että jaahas, pitäisi laittaa astiat pois, mutta onpas vielä tiskikone tyhjäämättä. Njääh. Kuka jaksaa enää alkaa tiskikonetta tyhjäämään...

Siinäkö on elämän tarinani? Liian laiska tekemään sitä ja tätä ja tuota. Liikuntakin jäi illalla varttiin, mutta oli sille kyllä hyvä peruste. Olin töissä liikkeessä koko ajan ja hyötyliikuntahan on paljon parempaa kuin mikään väkisin väännetty vai mitä. ;)

Mutta tuo laiskuus. Jos on perus laiska ihminen, niin tavallaan se laiskuus yltää kaikkeen mitä teet. Joissakin asioissa se voi olla aivan loistojuttu. Kuten nyt esimerkiksi töissä. Laiska ihminen ei sekaannu kaikkeen, mutta tekee sen mitä tekee tosi hyvin. Ai minkä takia. No kun se kannattaa tehdä niin, että pääsee vähimmällä työllä ja vähin työ tarkoittaa, että täytyy keksiä hyvä juju miten hommat hoituu. Tietysti siinä laiskuus pitää valjastaa oikein, oikean päämäärän eteen. Liika oikominen ja hutilointi ei toimi.